Aiptasia! Näihin veteen tarttuneisiin merten puutarhanhoitajiin kannattaa tutustua
Aiptasia on pienehkö, mutta silti varsin mielenkiintoinen anthozoa-luokan edustaja. Usein niitä kutsutaan “glass anemones” -nimilläkin niiden läpikuultavan ulkonäön vuoksi. Nämä eläimet ovat erittäin kestäviä ja viihtyvät sekä hiekkapohjaisissa että kallioisissa ympäristöissä, joihin ne kiinnittyvät vahvasti otsaansa muistuttavalla “jalalla”.
Aiptasian ruumiinrakenne on varsin yksinkertainen: ne ovat putkimaisia eliöitä, joiden yläosassa sijaitsee suu ja useita tuntosarvia. Näiden tuntosarvien avulla Aiptasia saalistavat planktonia ja muita pieniä eläimiä. Niiden “jalka” on lihakseton ja koostuu erikoisista soluista, jotka sallivat sen tarttumaan tiukasti alustaan ja siirtämään itsensä hitaasti ympäristössä.
Aiptasian ulkonäkö vaihtelee lajista riippuen; jotkut ovat läpikuultavia ja valkoisia, toiset taas ruskeita tai punaisia ja saattavat olla kuvioituja. Niiden koko on yleensä noin 2-5 senttimetriä, mutta joissakin tapauksissa ne voivat kasvaa jopa 10 senttimetrin kokoisiksi.
Aiptasian elintavat:
- Ravinto: Aiptasia ovat carnivoreja ja syövät pääasiassa planktonia ja muita pieniä organismeja, jotka uivat ohi. Ne saalistavat ravintoa tuntosarvoillaan, joihin on tarttunut pistelevät solut (nematosyyttejä), jotka paralysoivat saaliin.
- Lisääntyminen: Aiptasia voivat lisääntyä sekä sukupuolisesti että epäsukupuolisesti. Sukupuolisten lisääntymiseen liittyy sekä koiras- että naaraseläinten läsnäolo, ja hedelmöitymisen jälkeen syntyy uusia polyyppejä. Epäsukupuolinen lisääntyminen tapahtuu usein poikkileikkaamalla polypista, josta kasvaa uusi yksilö.
- Symbiose:
Aiptasia elää symbioosissa fotosynteesin tekevien levän, zooxantellat -nimisten, kanssa. Levät asuvat Aiptasian kudoksia ja tuottavat sokeria, jota Aiptasia käyttää ravinnonlähteensä. Vastineeksi Aiptasia tarjoaa levälle suojan ja auringonvaloa.
Aiptasian ominaispiirteitä:
| Ominaisuus | Selitys |
|---|---|
| Koko | 2-5 cm (joissakin tapauksissa jopa 10 cm) |
| Väri | Läpikuultava, valkoinen, ruskea, punainen (voi olla kuvioitu) |
| Ruokavalio | Carnivore |
| Lisääntyminen | Sukupuolisesti ja epäsukupuolisesti |
| Ympäristö | Hiekkapohja ja kallioiset alueet |
Aiptasia akvaarioissa:
Koska Aiptasia on varsin kestävä ja helposti leviävä laji, se ei ole yleensä toivottu vieras meriakvaarioissa. Niiden nopea lisääntymisnopeus voi nopeasti muuttaa akvaarion ekosysteemin tasapainon, mikä johtaa haitalliseen kilpailuun ravinnosta ja tilaa muiden organismien kanssa.
Akvaristien keskuudessa on syntynyt erilaisia menetelmiä Aiptasian hallintaan. Yksi tehokkaimmista tavoista on fyysisten poistojen yhdistäminen kemialliseen torjuntaan.
Fyysisessä poistossa polypit poistetaan manuaalisesti, kun taas kemiallisessa torjunnassa käytetään erityisiä aineita, jotka tappavat Aiptasian. On kuitenkin tärkeää käyttää näitä kemikaaleja varovaisesti ja noudattamalla käyttöohjeita tarkkaan, koska ne voivat olla haitallisia muille akvaariorasuille.
Yhteenveto:
Aiptasia on mielenkiintoinen esimerkki anthozoa-luokan monimuotoisuudesta. Vaikka ne ovatkin yleensä pidetty akvaarion “tuhoojina”, niiden biologialla ja ekologisella rootilla on omat vahvuutensa ja merkityksensä merieläinvaltakunnassa.
Ymmärtämällä Aiptasian elintapoja ja lisääntymistä voimme paremmin hallita niiden esiintymistä akvaarioissa ja suojella luonnon ekosysteemejä näiden ainutlaatuisten olentojen tasapainosta.